Muut merkittävät nähtävyydet

Iin kirkko

Vuosina 1949-50 rakennetun kirkon on suunnitellut arkkitehdit Strandberg ja Hytönen. Iin seurakunta on kolmanneksi vanhin Pohjois-Pohjanmaalla, vuodelta 1340. Muodoltaan kirkko on matalaseinäinen kivinen pitkäkirkko, jossa on erillinen kellotapuli.
Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat, saarnatuoliveistokset Oskari Jauhiaisen käsialaa ja valaisimet Liisa Johansson-Papen. Kellotapulin kellot on valmistanut OY Lokomo. Alttaritaulu on taitelija Eero Nelimarkan maalaama.

Kirkon katossa on kirkkolaiva ns. votiivilaiva, joka on tyypillinen rannikkoseudun kirkoille. Kirkkolaivaperinne on tunnettu keskiajalta asti. Kirkkoon on tehty peruskorjaus vuosina 1993-95, jolloin mm. kellojen soitto automatisoitiin ja iiläiset kädentaitajat tekivät uudet kirkkotekstiilit.

Sijanti: Puistotie 2, 91100 Ii. Kirkko on avoinna sopimuksen mukaan p. 040 848 0078.

Kuivaniemen kirkko

Vuosina 1871-74 rakennettu uusigoottilainen länsitornillinen pitkäkirkko on saksalaisen arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmannin suunnittelema. Kirkon alttaritaulun on maalannut paikallinen taitelija Iivari Halttu, ja saarnatuolin puureliefin on valmistanut niin ikään paikkakuntalainen taiteilija Väinö Rousu. Vuonna 1974 asennetut urut ovat Kangasalan urkutehtaalta.

Sijainti: Kirkonkyläntie 105, 95100 Kuivaniemi. Kirkko on avoinna sopimuksen mukaan p. 040 1576 660.

Krunnien saaristo

Ulkokrunni on Perämerellä sijaitsevan Krunnien saariston suurin saari. Krunnien saariston alue on rauhoitettua luonnonsuojelualuetta, jonka omistaa Maakrunnisäätiö. Toiseksi suurin saari on Maakrunni. Maakrunnin ja Ulkokrunnin välistä kulkee Oulu-Kemi-laivaväylä. Krunnien luonnonsuojelualue on tavoitettavissa vain veneellä, ja vaatii hyvää merenkulkutaitoa, koska varsinaista venesatamaa ei saarilla ole. Saarilla vierailu on luvan varaista, ja Ulkokrunnille saa nousta maihin Pihjalakarilla 15.7.-31.8. välisenä aikana. Saaret sijaitsevat 11-21km rannikolta.

Krunnien saariston tärkeimmät nähtävyydet, runsaan linnuston ja hyvien kalavesien lisäksi, ovat vuonna 1874 rakennettu Ulkokrunnin tunnusmajakka eli pooki, joka toimii Oulu-Kemi-laivaväylän ohjauslaitteena, sekä pari vuotta aiemmin rakennettu luotsiasema. Ulkokrunnilta on löytynyt myös kiinteitä muinaisjäänteitä, kuten jatulintarhoja, kiveen hakattu aurinkokello sekä asunnonpohjia. Maakrunnilla on muinainen palvoskivi kalajumalan uhripaikkana.

Kiinteitä muinaisjäännöksiä

Pöytäkivi
Iijoen ylittävän rautatiesillan kupeessa on mahdollinen muinainen palvoskivi ns.pöytäkivi, jossa maasta irti lepäävä isompi kivi makaa neljän pienemmän varassa. Iin alueella on paljon myös muita kiinteitä muinaisjäännöksiä, kuten viljelysraunioita, röykkiöitä, keitto- ja pyyntikuoppia ja asuinpainanteita.

Jättiläisen luola
Jättiläisen tarusta kertova kiviluola, jota nimitetään myös jättiläisen kirkoksi. Tarun mukaan jättiläinen vaelsi Lappiin asumaan, ja aluksi kaikki sujui siellä hyvin, kunnes lappalaiset alkoivat kadehtia jättiläisen vaivatonta tapaa selviytyä raskaistakin urakoista. Jättiläinen ei tätä lappalaisten suhtautumista ymmärtänyt, vaan sieppasi suutuspäissään tunturinrinteestä kalliolohkareen, ja heitti sen kohti etelää, aikoen asettua asumaan siihen kohtaan mihin kivilohkare osuu. Jättiläisen heittämä kalliolohkare lensi Kuivaniemen jättiläiskummun itäpuolelle kuusikkoon Luola-aavan suoalueelle.

Sijainti: E4 -tiestä 7 km Kuivajoentietä Oijärvelle päin, josta käännytään Luola-aavantielle. Sitä ajetaan 19 km, josta lähtee viljelystie vasemmalle. Luola-aavantien toisella puolella on iso varasto ja matala omakotitalo. Peltotietä ajetaan 0,9 km, josta jatketaan matkaa kävellen metsäpolkua koilliseen n. 250 m, jossa on leveämpi polun kohta. Siitä kymmenen metriä eteenpäin jossa oikealla puiden lomassa näkyy jäkäläseinäinen jättiläisen luola.

Litokairan luonnonsuojelualue

Litokaira on suurin yhteinen luonnontilaisena säilynyt suometsäerämaa napapiirin eteläpuolisessa Euroopassa. Litokairan laaja, kaunis luonnonsuojelualue ulottuu myös osittain Iin kunnan puolelle, ja hurmaa retkeilijän koskemattomuudellaan, sekä monipuolisella suo- ja metsämaisemallaan. Aluetta hoitaa Metsähallitus. Lisätietoa luontoon.fi/litokaira

Herukkavaara

Tämä jättiläislinnaksikin kutsuttu luonnon muokkaama jyrkkä kallio Herukkavaara sijaitsee Olhavassa, ja on muuten alavassa Iin kunnassa harvinaisuus. Kallion päältä avautuu laaja, hieno näkymä aina merelle asti. Kallion ympäristössä on paljon isoja kivilohkareita ja pieniä luolia.