Muut merkittävät nähtävyydet

Ulkokrunni

on Perämerellä sijaitsevan Krunnien saariston suurin saari. Krunnien saariston alue on rauhoitettua luonnonsuojelualuetta, jonka omistaa Maakrunnisäätiö. Toiseksi suurin saari on Maakrunni. Maakrunnin ja Ulkokrunnin välistä kulkee Oulu-Kemi-laivaväylä. Krunnien luonnonsuojelualue on tavoitettavissa vain veneellä, ja vaatii hyvää merenkulkutaitoa, koska varsinaista venesatamaa ei saarilla ole. Saarilla vierailu on luvan varaista, ja Ulkokrunnille saa nousta maihin Pihjalakarilla 15.7.-31.8. välisenä aikana. Saaret sijaitsevat 11-21km rannikolta.


Krunnien saariston tärkeimmät nähtävyydet, runsaan linnuston ja hyvien kalavesien lisäksi, ovat vuonna 1874 rakennettu Ulkokrunnin tunnusmajakka eli pooki, joka toimii Oulu-Kemi-laivaväylän ohjauslaitteena, sekä pari vuotta aiemmin rakennettu luotsiasema. Ulkokrunnilta on löytynyt myös kiinteitä muinaisjäänteitä, kuten jatulintarhoja, kiveen hakattu aurinkokello sekä asunnonpohjia. Maakrunnilla on muinainen palvoskivi kalajumalan uhripaikkana.

Kiinteitä muinaisjäännöksiä

Pöytäkivi

Iijoen ylittävän rautatiesillan kupeessa on mahdollinen muinainen palvoskivi ns.pöytäkivi, jossa maasta irti lepäävä isompi kivi makaa neljän pienemmän varassa. Iin alueella on paljon myös muita kiinteitä muinaisjäännöksiä, kuten viljelysraunioita, röykkiöitä, keitto- ja pyyntikuoppia ja asuinpainanteita.

Jättiläisen luola


Jättiläisen tarusta kertova kiviluola, jota nimitetään myös jättiläisen kirkoksi. Tarun mukaan jättiläinen vaelsi Lappiin asumaan, ja aluksi kaikki sujui siellä hyvin, kunnes lappalaiset alkoivat kadehtia jättiläisen vaivatonta tapaa selviytyä raskaistakin urakoista. Jättiläinen ei tätä lappalaisten suhtautumista ymmärtänyt, vaan sieppasi suutuspäissään tunturinrinteestä kalliolohkareen, ja heitti sen kohti etelää, aikoen asettua asumaan siihen kohtaan mihin kivilohkare osuu. Jättiläisen heittämä kalliolohkare lensi Kuivaniemen jättiläiskummun itäpuolelle kuusikkoon Luola-aavan suoalueelle.

Sijainti: E4 -tiestä 7 km Kuivajoentietä Oijärvelle päin, josta käännytään Luola-aavantielle. Sitä ajetaan 19 km, josta lähtee viljelystie vasemmalle. Luola-aavantien toisella puolella on iso varasto ja matala omakotitalo. Peltotietä ajetaan 0,9 km, josta jatketaan matkaa kävellen metsäpolkua koilliseen n. 250 m, jossa on leveämpi polun kohta. Siitä kymmenen metriä eteenpäin jossa oikealla puiden lomassa näkyy jäkäläseinäinen jättiläisen luola.

Litokairan luonnonsuojelualue

Litokaira on suurin yhteinen luonnontilaisena säilynyt suometsäerämaa napapiirin eteläpuolisessa Euroopassa. Litokairan laaja, kaunis luonnonsuojelualue ulottuu myös osittain Iin kunnan puolelle, ja hurmaa retkeilijän koskemattomuudellaan, sekä monipuolisella suo- ja metsämaisemallaan. Aluetta hoitaa Metsähallitus. Lisätietoa luontoon.fi/litokaira

Herukkavaara

Tämä jättiläislinnaksikin kutsuttu luonnon muokkaama jyrkkä kallio Herukkavaara sijaitsee Olhavassa, ja on muuten alavassa Iin kunnassa harvinaisuus. Kallion päältä avautuu laaja, hieno näkymä aina merelle asti. Kallion ympäristössä on paljon isoja kivilohkareita ja pieniä luolia.

Marionin kauha

Iin Ylirannalla sijaitsee 60-luvulla Iijokea Raasakan alueella ruopannut Marion nimisen jättikaivinkoneen kauha. Kaivinkoneen työt päättyivät vuonna 1972 yläkanavan valmistuttua ja se romutettiin vuonna 1996. Kaivinkoneen kuljettamiseen tarvittiin 44 junanvaunua, kauha yksinään painaa 16 tonnia.
Kauhan sijainnin ympäristöä ylläpitää Ylirannan kyläyhdistys. Alue on suosittu pysähdys- ja makkaranpaistopaikka.