Patsaat ja muistomerkit

Uittopatsas
Sanna Koiviston tekemä Iijoen uittomuistomerkki (2003).
Sijainti: Iin Kunnanviraston ranta, Jokisuuntie 2, 91100 Ii

Suomen 1. höyrysahan muistomerkki
Sahan perustivat oululaiset liikemiehet J.G.Bergholm, J.W.Snellman, F.J.Frantzén, J.S.Hedman ja F.Granberg.
Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1858, ja senaatin lupa saatiin vuonna 1859.
Saha valmistui ja toiminta alkoi vuonna 1860.
Sahan nimeksi tuli Gestilä Ångsågverk (myöhemmin Iin höyrysaha Oy).
Saha lopetti toimintansa vuonna 1908. Sahan piippu on säilytetty muistomerkkinä.
Sijainti: Rantakestiläntie, 91100 Ii
    

Pekka Vesaisen patsas
Kalervo Kallion veistämä patsas valmistui vuonna 1940,
ja nostettiin paikoilleen kirkon valmistuttua vuonna 1950.
Pekka Vesainen oli iiläinen talonpoika ja sissipäällikkö,
joka johti kostonretkiä Karjalaan ja puolusti kotiseutuaan
venäläisten hävitys- ja ryöstöretkiä vastaan.
Sijainti: Kirkon edustalla, Puistotie, 91100 Ii
Pioneeripataljoonan muistomerkki
Pohjolan pioneerien varuskunta sijaitsi Iin Rantakestilän alueella välirauhan
aikana 1.11.1940-17.6.1941.
Sijainti: Rantakestiläntie, 91100 Ii
Hylkeet-patsas
Taiteilija Erkki Lehtolan tekemä patsas on pystytetty vuonna 1992
Kuivaniemen kunnan 125-vuotisjuhlan kunniaksi. Varat patsaan
hankkimiseen saatiin kansalaiskeräyksellä. Patsaan esikuvana on ollut
entisen Kuivaniemen kunnan vaakunassa ollut norppa.
Sijainti: Maivakuja 4, 95100 Kuivaniemi


Suomen sodan muistomerkki
Muistomerkin ovat pystyttäneet Oulun varuskunta ja Kuivaniemen kotiseutuyhdistys vuonna 1964 Suomen sodassa kaatuneiden kahden aliupseerin ja 30-40 sotamiehen muistoksi, jotka Suomi Ruotsin armeija hautasi tälle paikalle. Sijainti: Kuivaniemen kirkonkylällä, Vanhatie n. 300m tien oikealla puolella Heinolan törmällä, 95100 Kuivaniemi
    
Oolannin sodan muistomerkki
Kuivaniemelle Häskerin kalliolle ovat Hannes Paaso ja Paavo Hilke rakentaneet muistomerkin Oolannin sodan aikaiselle taistelulle. Englantilainen sota-alus ankkuroitui Hietakallan lähelle, ja taisteluvenettä käyttäen englantilaiset yrittivät kahteen otteeseen ryöstää kuivaniemeläisten jähtejä, siinä kuitenkaan onnistumatta. Kuivaniemeläiset pyssymiehet karkottivat vihollisen, mutta nämä ehtivät polttaa 4 jähtiä. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1964. Sijainti: Pohjoisrannantietä n.6,5km, josta viitoitus tien vasemmalla puolella muistomerkille, vanhan laavun ohitse. 95100 Kuivaniemi.
    
Lapin sodan muistomerkki
Olhavassa käydyn Lapin sodan ensimmäisten taisteluiden (29.9.1944) muistomerkki. Tässä taistelussa saksalaiset räjäyttivät Olhavan rautatie-ja maantiesillan, ja viisi suomalaista sotilasta kaatui. Sijainti: Olhavan koulun edustalla. Koulukuja 9, 91140 Olhava.
    
Marionin kauha
Iin Ylirannalla sijaitsee 60-luvulla Iijokea Raasakan alueella ruopannut Marion nimisen jättikaivinkoneen kauha ja toimii voimalaitosrakentamisen muistomerkkinä. Kaivinkoneen työt päättyivät vuonna 1972 yläkanavan valmistuttua ja se romutettiin vuonna 1996. Kaivinkoneen kuljettamiseen tarvittiin 44 junanvaunua, kauha yksinään painaa 16 tonnia. Kauhan sijainnin ympäristöä ylläpitää Ylirannan kyläyhdistys. Alue on suosittu pysähdys- ja makkaranpaistopaikka. Kauhan vieressä on infotaulu jättiläiskoneen työskentelystä. Sijainti: Yli-Iintie ja Patosillantien risteyksessä, Yliranta 91100 Ii

Sotamuistomerkit

Sotaan lähdön muistomerkki (Kuivaniemi)
Muistomerkki on pystytetty vuonna 1992 Kuivaniemen kirkonkylän koulun pihalle, josta kuivaniemeläiset miehet 14.10.1939 lähtivät isänmaata puolustamaan. Sijainti: Kirkonkylän koulun piha, 95110 Kuivaniemi
    
Sotaan lähdön muistomerkki (Ii)
Muistomerkki on pystytetty iiläisten miesten kunniaksi, jotka lähtivät Iin Urheilijoiden talon pihalta talvisotaan 1939-1940 ja jatkosotaan 1941-1945. Sijainti: Iin Urheilijoiden talo, Asematie 170, 91100 Ii
    
Jääkäriliikkeen muistomerkki
Jääkäriliike perustettiin vuonna 1914 edistämään Suomen pyrkimyksiä eroon Venäjästä. Jääkäriliikkeen värväystoiminnassa etappitalot olivat avain asemassa, ja eräs tällainen oli Kuivaniemen Veskassa. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1957. Sijainti: Kuivajoentie n.28km Veskan talon kohdalla. 95100 Kuivaniemi
    
Vapaussodan muistomerkki
Ainut kuivaniemeläinen vapaussodassa vuonna 1918 kaatunut oli Iivari Ellilä. Hänen sankarihaudalle sijoitettu hautapaasi on samalla kuivaniemeläisten vapaussodan muistomerkki. Sijainti: Kuivaniemen kirkon pihalla, 95100 Kuivaniemi
    
Fanni Maria Luukkosen muistopatsas
Fanni Luukkonen toimi aktiivisesti Lotta Svärd-järjestössä, ja hänen johtamana Lotta Svärd-järjestöstä kasvoi koko maan suurin vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestelmä. Lottien panos sekä kotirintamalla että maanpuolustustyössä oli korvaamaton. Sijainti: Iin Kruununsaaren hautausmaa, 91100 Ii
    
Kaatuneiden muistomerkki
Iin kirkon pihalla olevassa kirkkotarhassa on kaatuneiden muistomerkki, joka on pystytetty vuonna 1955. Sijainti: Iin kirkon piha, Puistotie, 91100 Ii

Luonnon muinaisjäännöksiä

Pöytäkivi
Iijoen ylittävän rautatiesillan kupeessa on mahdollinen muinainen palvoskivi ns.pöytäkivi, jossa maasta irti lepäävä isompi kivi makaa neljän pienemmän varassa. Iin alueella on paljon myös muita kiinteitä muinaisjäännöksiä, kuten viljelysraunioita, röykkiöitä, keitto- ja pyyntikuoppia ja asuinpainanteita.

Jättiläisen luola
Jättiläisen tarusta kertova kiviluola, jota nimitetään myös jättiläisen kirkoksi. Tarun mukaan jättiläinen vaelsi Lappiin asumaan, ja aluksi kaikki sujui siellä hyvin, kunnes lappalaiset alkoivat kadehtia jättiläisen vaivatonta tapaa selviytyä raskaistakin urakoista. Jättiläinen ei tätä lappalaisten suhtautumista ymmärtänyt, vaan sieppasi suutuspäissään tunturinrinteestä kalliolohkareen, ja heitti sen kohti etelää, aikoen asettua asumaan siihen kohtaan mihin kivilohkare osuu. Jättiläisen heittämä kalliolohkare lensi Kuivaniemen jättiläiskummun itäpuolelle kuusikkoon Luola-aavan suoalueelle.

Sijainti: E4 -tiestä 7 km Kuivajoentietä Oijärvelle päin, josta käännytään Luola-aavantielle. Sitä ajetaan 19 km, josta lähtee viljelystie vasemmalle. Luola-aavantien toisella puolella on iso varasto ja matala omakotitalo. Peltotietä ajetaan 0,9 km, josta jatketaan matkaa kävellen metsäpolkua koilliseen n. 250 m, jossa on leveämpi polun kohta. Siitä kymmenen metriä eteenpäin jossa oikealla puiden lomassa näkyy jäkäläseinäinen jättiläisen luola.

Herukkavaara

Tämä jättiläislinnaksikin kutsuttu luonnon muokkaama jyrkkä kallio Herukkavaara sijaitsee Olhavassa, ja on muuten alavassa Iin kunnassa harvinaisuus. Kallion päältä avautuu laaja, hieno näkymä aina merelle asti. Kallion ympäristössä on paljon isoja kivilohkareita ja pieniä luolia.